Saviniemi-päivä 2014 – lakuboksi omin kuvin Ensimmäisen kerran ”omalla tuotemerkillä” myytiin lakuja kesän 2014 Saviniemi-päivillä. Laatikkoon eli boksiin, kuten me kutsumme, painettiin paikallista historiaa kuvina ja teksteinä.
Lakut menivät ”kuin kuumille kiville”!
Haminan kaupungin sairaala aloitti toimintansa 1.12.1899. Tässä Saviniemeen rakennetussa talossa oli viisipaikkainen sali miehille, viisipaikkainen sali naisille, kaksi yhden potilaan huonetta yksityispotilaille ja yhden potilaan eristyshuone.
VETURITALLI Mannerheimintien ja Ludviginkadun kulmaukseen oli rakennettu v. 1927 ja purettiin v. 2009.
Veturitalleista lisää tarinaa …
SALMENVIRRAN UIMALAITOKSEN rakennusvuosi on 1938. Noin kahden kilometrin mittainen, vuonna 1935 ensimmäisen kerran järjestetty Haminan halkiuinnit Tervasaarelta Salmenvirralle sai haminalaiset kiinnostumaan uinnista kilpailumuotona.
>> Kuvakooste kesän 2014 Saviniemi-päivistä Lakuboksi 2015 – entistä Saviniemeä BÄRLUNDIN NAHKATEHDAS Nahkuri Wilhelm Bärlund oli alansa ensimmäinen suomenkielinen yrittäjä Haminassa. Hänen poikansa Hjalmar Bärlund laajensi isänsä nahkaliikkeen tehtaaksi. Sen toiminta päättyi 20.4.1926.
Lisää tarinaa Bärlundin talosta…
RAUTATIELÄISTEN TALO Kolmen perheen asuintalo Mannerheimintien ja Läntisen Asemakadun kulmauksessa, nykyisen koirapuiston vieressä..
Lakuboksissa oli myös sanat Saviniemen lauluun >> Kuvakooste kesän 2015 Saviniemi-päivistä Lakuboksi 2016 – ikä kuin ikä on leikki-ikä Vuoden 2016 teema on ”Ikä kuin ikä on leikki-ikä”.
Kuvissa on nyt jo aikuisia Saviniemessä asuneita lapsia omissa ympyröissään.
Lakuboksi v. 2016 Veturi puhkuu, intoa uhkuu. Vihellys ja pihahdus, pieni höyryn sihahdus: Huomio, liikkuu jo! Arvaatte varmaan vanhasta mallista: karkasin rautatiemuseon tallista! Ludviginkadulla Kivelän talon edessä 1940-luvun lopulla. Oikealla Heikki Tossavainen ja vasemmalla Asko Halonen.
Kalastajankatu 8:n piha 1960-luvulla! Inkkarit ja länkkärit, lapsuusajan sankarit! Luostarisen (Uusitalo) Tarja keskellä ja Korkan Päivi (Salojärvi) ja seisomassa Markku Korkka.
>> Kuvakooste Saviniemi-päivästä Tunnettuja saviniemeläisiä, lakuboksi 2017 Jo perinteisen lakuboksin kuvilla ja teksteillä esiteltiin tänä vuonna tunnettuja saviniemeläisiä.
Claës ”Reutsi” Cedercreutz (1.4.1917–2.7.1991) Sirkustirehtöörin urasta haaveilleesta Claës Cedercreutzista ei tullut tirehtööriä sirkukseen vaan sairaalaan. ”Reutsi” muistetaan Haminan sairaalan ylilääkärinä. Tohtoriksi hän väitteli 1952 hypnoosista ja oli eräs Suomen tunnetuimmista hypnoosin asiantuntijoista. Sirkuslaisten tempuista mielenkiintoisimmaksi kehittyi taikatemput. Jatkosodan aikana taikatempuilla lääkintäluutnantti Cedercreutz pyrki viihdyttämään JR4:n sotilaita Karhumäessä ja Syvärillä. Hänet tunnetaan myös Suomen ensimmäisen nuorisosirkuksen, Haminan Teinisirkuksen (v. 1973) perustajana.
Tohtori Reutsista kerrotaan tässä jutussa lisää Jari ”Jallu” Nenonen (27.6.1951) Muutama kuukausi Mannerheimin kuoleman jälkeen Saviniemeen Mannerheimintielle syntyi satamajätkän perheen esikoinen Jari. Se luulee olevansa uudelleensyntynyt Mannerheim, mutta ei olla huomaavinaan. Pojasta tuli kylähullu, joka karkotettiin Saviniemestä köyhyyden vuoksi 1973. Vaikka Jallun lakritsinmustasta sielusta ovat yrittäneet osansa ottaa Poitsila, Kolsila ja Madeira, niin Saviniemi ei lähde miehestä, vaikka mies lähtisi Saviniemestä. Ja terveiset; ei lakritsi nosta verenpainetta, Nenonen nostaa.
Martti ”Masa” Montonen (16.8.1923-24.6.2016) työskenteli A. Virolaisen ja sittemmin Hollming Oy:n telakalla puusepän verstaan ja höyläämön vastuunalaisena hoitajana Vuodet 1951-53 hän oli A. Ahlströmin telakalla viilarina ja työnjohtajana. Montonen toimi myös eläkkeelle jäämiseen asti Haminan kaupungin palveluksessa hoitaen monia eri tehtäviä. ”Masa” Montosen tunsivat haminalaiset monivuotisena markkinavoutina. Hän järjesti satoja kotiseutumatkoja luovutettuun Karjalaan. Entinen huippuhiihtäjä oli v. 1953 perustamassa Wanhat hiihtoveikot -yhdistystä. Masan lempilaji oli pesäpallo ja pesäpallon parissa Haminan Palloilijoissa hän oli monen toimen mies, mm. joukkueenjohtaja.
>> Kuvakooste kesänSaviniemi-päivästä Lakuboksi 2018 – Haminan Palloilijat 90 v.
Saviniemen Asukasyhdistys halusi myös onnitella ja olla mukana juhlistamassa oman kaupungin pesäpalloilijoiden, Haminan Palloilijoiden 90-vuotista taivalta.
Entisiä ja nykyisiä saviniemeläisiä on ollut ja on edelleen mukana Haminan Palloilijoiden toiminnassa.
Suomen Mestarit vuodelta 1974. Mestarijoukkueeseen kuuluivat Markku Raasu, Risto Kivelä, Matti Toikka, Raimo Pasanen, Kari Lindberg, Hannu Montonen, Jukka Parikka, Ilkka Porras, Jarkko Pakkanen, Olli Leino ja Lassi Forsell Talvisin Saska Gruzevski järjesti perinteiset hiihtokilpailut Saviniemen lapsille ja nuorille. Osanotto oli erittäin runsasta.
Pöydällä oli kukkurapäin Saskan hankkimia palkintoja, ja jokainen osallistuja palkittiin.
>> Kuvakooste päivästä Lakuboksi 2019 – mennyttä teollisuutta Vuoden 2019 lakuboksin kuvat ja tekstit kertovat Saviniemessä sijainneista, toimintansa jo lopettaneista teollisuusyrityksistä.
VIROLAISEN TELAKKA rakensi sotakorvauslaivoja.
VIROLAISEN LAIVATELAKKA JA KONEPAJA OY A. Virolaisen Laivatelakka ja Konepaja on perustettu 1920-luvulla Ravansaaressa Varvin kylässä. Työt siellä loppuivat 16.2.1940. Aarne Virolainen perheineen muutti Haminaan joulukuussa 1946, kun Haminan kaupungin hallituksen kokouksessa 20.5.1946 oli syntynyt päätös vuokrata A. Virolaiselle Saviniemestä Syken teollisuusalueelta yhden hehtaarin kokoinen telakka-alue 30 vuodeksi. Telakan toiminta on lopetettu vuoden 1954 alussa. Aarne Virolainen kuoli v.1950. >> Kymen Sanomien v.2013 kirjoittama juttu Virolaisen telakasta: ”Saviniemeläinen taidonnäyte Neuvostoliittoon” ORASVUON KONEPAJA toimi vuosina 1951-2000 Taskalinmäentiellä, aikaisemmalta nimeltään Nahkurinkatu. Päätuote oli tunnettu OK-haarukkatrukki. Kuvassa uusin Orasvuon Konepajan kolmesta teollisuushallista, ennen sen laajentamista.
SADETAKKITEHDAS Skipparinniemeen vuonna 1932 rakennettu sadetakkitehdas. Tehtaan konttori sijaitsi toimitusjohtajansa Tobias Yrjösen kotitalossa Laivurinkadulla. Tehdas valmisti öljykangastakkeja. Toiminta lakkasi tehtaan tuhoutumiseen tulipalossa.
TEURASTAMO Rakennuksessa toimi ensin Syke Oy, sitten Kylo eli Kymenlaakson Osuusteurastamo. Se muutti Korialle, minkä jälkeen tiloihin asettui Karjaportti. Haminan Sähkölaitos aloitti Karjaportin jälkeen toimintansa v. 1971. Nykyisin kaikki rakennukset on purettu ja samalla paikalla on tällä hetkellä Haminan Energia Oy.
>> Kuvakooste päivästä Lakuboksi 2022 – entisaikojen lasten puuhia Kesän lakuboksin kuvat kertovat saviniemeläisistä entisten aikojen lapsista mielipuuhissaan. Jos saivat, he söivät lakupötköjä, nyt me saamme tätä Kouvolan herkkua.
Kuvakooste kesäjuhlista Kaikki kuvat saa klikkamalla suuremmiksi.
Lunta tulla tupruttaa, lapiolla pois huiskitaan!
Tulta päin käy palomies, liekit hurjat taltuttaa. Urheasti aina vaan kotiamme puolustaa.
Voi uimassa käydä ja nukkua pitkään. Eivät kesää kai voita asiat mitkään.
Taitavasti ajaisin, mäessä jarruttaisin, risteyksissä suuntaa näyttäisin ja kelloa rimputtaisin.
Nyt on paras hiihtokeli, ehtii mukaan sisko sekä veli.
Lakuboksi 2023 – menneitä yrityksiä ja mennyttä mainontaa Kesän 2023 Saviniemi-päivien lakuboksin kuvat kertovat saviniemeläisistä entisten aikojen yrittäjistä ja yrityksistä sekä palvelujen mainostamisesta. Uskomattoman monipuolista ja vireää elämä on Saviniemessä tuolloin jo ollut.
Kaikki kuvat saa klikkamalla suuremmiksi.
Kesän 2023 Saviniemi-päivien perinteinen lakuboksi vuosittain vaihtuvin kuvin.
Näin komeita radio-levysoitinkaappeja tehtiin Wascon verstaalla.
Oy Wasco Ab, omistaja Bore Westerlund. Tehdas toimi Kivipajankadulla 1950-luvulla. Tehtaassa valmistettiin radiolaatikoita ja levysoitinkaappeja. Työnjohtajana tehtaassa oli hra Sarkanen v. 1957 Kuvassa etualalla Raili Luostarinen (os. Romo) on hiomassa radiolaatikkoa.
Saskan kalossikorjaamo, 8.1.1931.
Pylvänäinen, 17.1.1911 E. Tilli, 11.9.1915 E. Kokkosen Vesitehdas, 17.1 1911 Tuulimylly Haminan Saviniemessä 1918 -1923. Saviniemen kalliolle Takkaniemeä vastapäätä oli v. 1919 rakennettu, tunnetun myllymestari Oskar Frimanin suunnittelema ja rakentama harvinaisen upea kahdeksansiipinen tuulimylly. Taidokkaan suunnittelun ja toteutuksen myötä sitä pystyttiin kääntämään yhden miehen voimin kulloisenkin tuulen suunnan mukaisesti. Mylly on purettu jo 1920-luvulla. Nykyään samalla paikalla, osoitteessa Kauppiaankatu 13, sijaitsee Esperin Hoivakoti Kolmisointu. Lue lisää tuulimyllystä https://saviniemi.net/files/2014/12/Tuulimylly-Haminan-Saviniemessa_-1918.pdf Lakuboksi 2024 – Käsityöläisten työkaluja Lakuboksin teema oli vanhat käsityöläisten työkalut Saviniemen alueen kadut ovat saaneet suurelta osin nimensä siellä aikoinaan asuneen väestön mukaan. Suurimman ryhmän ovat muodostaneet työläiset, käsityöyrittäjät ja merenkulkijat.
Esittelemme muutamien käsityöläisten ammattikunnan työvälineitä ja niiden käyttötarkoituksen.
Marttilan Kiviteollisuus Kivenhakkaajan piikki ja kivivasara Haminan Saviniemessä sijaitsi Marttilan Kiviteollisuus Oy. 1900-luvulla he mainostivat valmistavansa mm. hautalaitteita yksinkertaisimmista aina kaikkein vaativimpiin saakka.
Teollisuusrakennusten lisäksi oli kapearaiteinen kenttärata. Lähelle tuli myös valtion leveäraiteinen rata. Saviniemen raiteilta lastattiin ne lukuisat kivijunat, jotka veivät panssariestekivet Kannaksen linnoitteisiin keväällä ja kesällä 1943. Nämä panssariestekivet otettiin valmiista Hamina–Taavetti puolustuslinjasta.
Vanhan ratapenkan paikalla olevan pyörätien nimi on nykyisin Kivipajankatu.
Syke O.y.
Voikirnu Sotiten jälkeen Bärlundin taloon perustivat Kalervo Hauhio ja Oskar Syvänne puusepänliikkeen nimeltään Syke Oy. Oskar Syvänne oli varsinainen puuseppä sekä tynnyreiden, kiulujen ja muiden puuesineiden tekijä, Syke valmisti myös kirnuja. Kaarlo Syvänne teki Haminassa näitä kotitarvemyllyjä. Oskar Syvänne valmisti ETU-merkkisiä kiviparimyllyjä.
Puusepän työ oli tyypillisesti huonekalujen sekä koriste- ja käyttöesineiden rakentamista, korjaamista, muokkaamista ja entisöintiä.
Nahkuri Wilhelm Bärlund (1845-1909) perusti nahkaliikkeen v. 1874. Hän oli alansa ensimmäinen suomenkielinen yrittäjä Haminassa ja myös yksi ensimmäisistä kaupunginvaltuutetuista. Hänen poikansa, raatimies Hjalmar Bärlund, laajensi isänsä nahkaliikkeen tehtaaksi v. 1913 tunnuksena ”Pohjanahkaa 60 päivässä”. Nahkatehtaan toiminta päättyi 20.4.1926. Valjas- ja nahkaverstas sekä kauppa sijaitsivat Bärlundin piharakennuksessa – oli tiettävästi Haminan ensimmäinen kauppa.
Saviniemessä toimi myös nahkuri Nordström. Nordströmin palveluksessa oli nahkuri Aaro Hämäläinen, jonka Helvi-tyttärestä tuli tunnettu kirjailija. Nordströmin kuoleman jälkeen toimintaa jatkoi hänen leskensä.Tämän kuoltua Aaro Hämäläinen lähti töihin Helsinkiin ja perhe muutti Ahtolan saunataloon Isoympyräkadulle.
Narvirulla, kuva Portaan Nahkurinverstas Räkkirauta Nahkuri on nahan käsittelyn perinteinen käsityöammatti. Nahkurin työn eri vaiheiden kautta tulee nyljetystä raakanahasta nahas ja lopuksi eri tavoin viimeistelty nahka, jota käytetään esimerkiksi jalkineiden ja muiden nahkatuotteiden valmistukseen.
Nahan pintaa voitiin vielä viimeistellä tekemällä martiokuvioita erityisella narvirullalla tai korkkauslaudalla. Portaan verstaalla on säilynyt kaksi pientä, kaulimen näköistä metallista painavaa röpökuvioista narvirullaa.Korkkauslauta on puinen, hieman kaareva esine, joka yläosa on puuta ja alakosa korkkia. Nahan pintaa painelemalla saatiin aikaan hienostunut martiokuvio. Räkkirautaa käytettiin nahan sisäpintojen puhdistamiseen rasvajätteistä.
