Historiaa-otsikon alle kootaan saviniemeläistä historiaa pala palalta, niin henkilöhahmoihin piirtyviä juttuja kuin kaikenlaisia tarinoita, valokuvia taloista, pihoista ja maisemista sekä muistellaan, minkälaisia yrityksiä ja yrittäjiä täällä on joskus elellyt – sitten 1500-luvun taskaleiden.
- Lakuboksiperinne syntyy
- Kuinka hyvin tunnet Saviniemeä ja sen historiaa?
Saviniemi-päivillä kesällä 2022 kysyttiin vieräilijoilta Saviniemi-tuntemusta. Pohdittavaksi annettiin tämä kysymyssetti.
- Historian havinaa, kartta
- Taloja, pihoja, katuja, maisemia
- Tarinoita ja pakinoita
- Tunnettuja saviniemeläisiä
- Yrityksiä ja yrittäjiä
Valokuvia on kertynyt vuosien saatossa ja niitä siirretään sivustolle pikku hiljaa. Saviniemen Asukasyhdistys kokosi ja julkaisi 90-luvulla Saviniemen kuva-cd:n, jossa on paljon kuvia vanhasta Saviniemestä ja saviniemeläisistä. Näitä kuvia on julkaistu Vanhaa Haminaa Facebook-sivustolla.
Historian havinaa, kartta Klikkaa karttaa suuremmaksi tai avaa tästä Asukasyhdistyksen tekemään karttaan on sijoitettu Saviniemen merkittäviä, ja jo historiaan siirtyneitä rakennuksia ja paikkoja tarinoineen. Vesitorni on ainut vielä pystyssä ja käytössä oleva rakennus. Karttapohja on Haminan kaupungin opaskartta vuodelta 1963.
Taloja, pihoja, katuja, maisemia Saviniemeä vesitornien rakentamisen aikoihin 60-luvun alussa Bärlundin talo, Mannerheimintie 27 1800-luvulta peräisin oleva nahkuri Bärlundin talo Bärlundin pihalla on vietetty isollakin joukolla kutsuja.
Kuvassa noin vuonna 1930 Bärlundin pihalla leikkivät tytöt ovat vasemmalta Kyllikki Groth, myöh. Reila, Sirkka-Liisa Karttunen, Aili Karttunen, ”Vivi” Lignell, Maire Karttunen ja ”Lille” Lignell Anttilan, ”Everstin” talo, Mannerheimintie 15 Eläkkeellä olevat sisarukset Pirkko Anttila ja Ritva Jyränki löysivät entisen kotitalonsa purettavien talojen joukosta. Alue oli kaavoitettu kerros- ja rivitaloalueeksi. Kotitalo puolestaan oli listattu kulttuurihistorialliseksi, mutta ei suojelluksi kohteeksi.
Alkoi pelastusoperaatio. Ensin siskokset saivat asemakaavan muutettua. Nyt he istuvat kauniin lapsuudenkotinsa olohuoneessa ja pohtivat, millainen aarreaitta heidän vinttinsä on. Siellä on neljän sukupolven kirjeenvaihtoa, vanhoja koulukirjoja ja astioita. ”Olo on onnellinen. Nukun nyt samassa huoneessa, jossa vietin nuoruusvuodet. Ikkunan alla kasvavat äidin istuttamat ruusut.” Talo sijaitsee tontilla Hietakylä no 4, joka on käsittänyt koko alueen Kirkkojärven ja Savilahden välissä, ja siinä on ollut jo muinoin savutorppa.
Unelma omasta talosta toteutui v. 1937. Talo on rakennettu jo n. 100 vuotta aikaisemmin, v. 1839.
Talon historiasta ja remontista nykyiseen asuun Anttila ja Jyränki ovat kirjoittaneet mielenkiintoisen kirjan ”Talo matkalla eilisestä huomiseen.” Ekengrenin talo, Mannerheimintie 23 Kuva n. 50-60-lukujen vaihteesta. Alunperin avoterassi on remontoitu asuintiloiksi.
Tarinoita ja pakinoita Jäsenilta Kaspersalissa 30.10. otsikolla Partakalle tulee!
Tarja Uusitalo kertoili Saviniemen muistoja ja muistikuvia. Kiinnostava aihe veti Kaspersaliin 29 kiinnostunutta. Tällaisille tarinailloille toivottiin myös jatkoa tulevaisuudessakin.
Taskalinmäen tarinoita Kauko Orasvuo kertoo Taskalinmäen kulmakunnan syntymisestä ja rakentamisesta 40-luvun lopulta alkaen. Satu Pitkänen haastattelee. Mukana ovat myös Martti Harju ja Mia Kaukiainen.
Haastattelu on tehty v. 1997 ja kuunneltavissa yhdeksässä osassa. Tästä linkistä aukeaa sivu, josta pääsee kuuntelemaan haastattelun.
Saviniemi lapsen silmin Joukko 30–50-luvulla syntyneitä saviniemeläisiä kertoili lapsuusmuistojaan kirjaston Kasper-salissa täyden salin kuunnellessa kiinnostuneena.
1930-luku: sisarukset Pirkko Anttila ja Ritva Jyränki 1940-luku: Irene Peippo, Eero Einamo, Sakari Martomaa 1950-luku: Jari Nenonen ja Satu Pitkänen.
Kuuntele tarinat Pakinoitsija Jari Nenosen muistelmia kotinurkiltaan:
Jostain kotoisin, Kymen Sanomat 15.6.2014 Matka juurille, Suomenmaa 18.6.2013 Kerro oma juttusi tai vinkkaa aiheesta yhteydenottolomakkeella.
