Saviniemi on Haminan kaupunginosa Savilahden rannalla Linnoituksen, Hietakylän, Salmenkylän ja Hevoshaan kaupunginosien kainalossa. Kaupunginosaksi Saviniemi on vahvistettu 15.3.1969.
Haminan, Kymenlaakson vanhimman kaupungin perustaminen v. 1653 ja sen jälkeen tapahtunut kaupungin linnoittaminen ovat antaneet askelmerkit nykyisen Saviniemen olemassaololle ja kehitykselle sellaiseksi kuin me sen tunnemme.
Nykyisin Saviniemi tunnetaan viihtyisänä ja vireänä rivi- ja omakotitaloista koostuvana asuinalueena, jossa sulassa sovussa aikaa ja tapahtumia seuraavat niin vanhat, entisöidyt menneiden aikojen rakennukset kuin uudet, modernia tyyliä edustavat luomuksetkin.
Luonto on lähellä ja tarjoaa hyvät virkistäytymismahdollisuudet alueen noin tuhannelle asukkaalle sekä kesällä että talvella.
Saviniemessä on luontoarvoiltaan merkittävä tervaleppälehto Taskalinmäen ja Karvarinlammen reunustoilla, mihin kaupungin toimesta on perustettu luontopolku opastauluineen kaikkien haminalaisten nautittavaksi. Tutustu Taskalin luontopolkuun ja luontopolun varrella olevien taulujen tarinoihin.
Vanhana kaupunginosana Saviniemi omaa paljon historiaa ja tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, mutta on samalla vahvasti läsnä myös nykyisin. Entisaikojen laivatelakan, sahat, nahkatehtaan, nahkurien ja värjärien pajat, huonekaluveistämön, sadetakkitehtaan, teurastamon ja tuulimyllyt korvaavat tänä päivänä terveyskeskus, hoivapalveluyritykset ja Haminan Energia Oy.
Esikaupunkialueesta kaupunginosaksi Kaupungin linnoitusmuurien edustalle piti jäädä vapaata tilaa vähintään tykinkantaman verran, n. 300 m. Sen ulkopuolelle oli syntynyt pienimuotoinen esikaupunkialue. Tämä Förstaden siirtyi nykyiselle paikalleen Savilahden pohjoisrannalle noin 1750-luvun tienoilla. Mahdollisesti jo Hattujen sodan 1741–1743 aikana oli Savilahden itärannalle muodostunut asutusta viljelmineen. 1730-luvun karttaan on määritetty tämän vanhan kaupungin asemakaava, joka oli luonteeltaan vapaamuotoinen jäänne Aspegrenin suorakulmaisen asemakaavan ajalta.
Merenlahden ja keskustan välisessä maastossa sijaitsevaa aluetta on kutsuttu monella nimellä. 1730-luvun kartta käytti nimitystä vanha kaupunki, Venäjän aikaan puhuttiin lopotista (venäjäksi sloboda, esikaupunki) ja myöhemmin Lappeenrannan esikaupungista. Kustaa III:n sodan jälkeen esikaupunkia kutsuttiin yhä useammin nykyisellä Saviniemen nimellä.
Saviniemi onkin Haminan vanhimpia esikaupunkialueita Hietakylän ja Viipurin – nykyisen Alakaupungin – esikaupunkialueiden ohella. Saviniemeä on aikojen saatossa kutsuttu Laivurilopotiksi, Savinjemiksi, Saviniemen ja Lappeenrannan esikaupunkialueeksi sen läpi kulkeneen ja Lappeenrantaan johtaneen tien mukaan. Nykyisen nimen luontevana perustana ovat runsassavinen maaperä ja sijainti niemimäisellä alueella.
Saviniemen alueen kaavoitus on tapahtunut kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä sai kaavoituksen eteläosa v. 1888 ja sen jälkeen keskiosa v. 1930. Viimeiseksi on kaavoitettu pohjoisosa v. 1969.
Saviniemen aluetta vuoden 1934 kartassa.
Ote kartasta Haminan ympäristöstä.
Klikkaa suuremmaksi Alueen kadut ovat saaneet suurelta osin nimensä siellä aikoinaan asuneen väestön mukaan. Suurimman ryhmän ovat muodostaneet työläiset, käsityöyrittäjät ja merenkulkijat. Katujen nimet olivat alun perin ruotsinkielisiä, kuten Laivurinkatu – Skepparegatan, Puusepänkatu – Snickaregatan ja Lautatarhankatu – Brädgårdsgatan. Kaupunginosaa nykyisin halkova Mannerheimintie oli aiemmalta nimeltään Aleksanterinkatu aikoinaan hallinneen keisarin mukaan nimettynä. Se on ollut myös osa Suurta Rantatietä, Kuninkaantietä.
Liikuntaan ja kulttuuriin liittyvät tapahtumat ovat aina olleet osa saviniemeläistä toimintaa, muodot vain ovat muuttuneet aikojen myötä. Vuonna 2013 Mannerheimintien ja Läntisen Asemakadun kulmaukseen valmistunut Volkonskin senioripuisto tarjoaa kaupungin asukkaille uudenlaisen mahdollisuuden kuntonsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Tutustu Saviniemeen ja Haminaan mobiilisovelluksella ”Tämä nykyisin Anttilan talona tunnettu kertaus- ja jugendtyylinen asuintalo on kulttuurihistoriallinen kohde, rakennettu v. 1839. Sen rakennutti eversti Martinau, mistä nimitys Everstin talo. Martinau oli myöhemmin… ” Tähän ja muihin Haminan historiallisiin kohteisiin pääsee tutustumaan Haminan kaupungin museon julkaisemaa mobiilireittiä pitkin. Sovellus ohjeineen löytyy osoitteesta tarinasoitin.fi/haminankaupunginmuseot ja sieltä kohdasta ”Haminan historialliset kohteet”. Sovellus toimii parhaiten puhelimella, mutta myös tietokoneella.
Saviniemen osalta Asukasyhdistys sai ehdottaa haluamiaan kohteita, joista museo teki valinnat.
Taskalinmäen vesitorni Saviniemen maamerkki on Taskalinmäen vesitorni Taskalinmäen vesitorni on Saviniemen kauas näkyvä maamerkki. Vesitorni on kuulunut maisemaan jo noin 60 vuotta. Tornirakennelman muodostaa kolmen, omalla jalallaan seisovan vesisäiliön ryhmä.
Tornit ovat olleet myös Saviniemen Asukasyhdistyksen tunnuksen kirvoittaja.
Edessä olevat laineet kuvaavat alueen toista tunnusomaista piirrettä, merta.
Taskalinmäen vesitornin historia Haminan päävesitorni Taskalinmäellä on rakennettu vuosina 1963-1964. Tornirakennelma on kolmen vesisäiliön muodostama uljas ryhmä. Korkeus säiliön juuren maanpinnan tasosta on 45 metriä.
Kuhunkin säiliöön mahtuu vettä 800 kuutiometriä, yhteistilavuus 2400 kuutiota. Betonirakenteinen säiliöosa on halkaisijaltaan 12 metrin lieriö. Säiliöt seisovat omilla betonirakenteisilla, sylinterinmuotoisillala jaloilla. Jalan halkaisija on 5 metriä.
Rakennusvaiheen kuvia. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.
Kuvassa vasemmalta Juhani Purho, Kai Engblom ja Osmo Purho Rakentamisen aikana Taskalinmäen lapset harrastivat kiipeilyä torneilla, jopa aivan keskeneräisen säiliön reunoilla. Sieltä katsottuna isot kaapelikelat Nahkurinkadulla (nyk. Taskalinmäentie) näyttivät rihmarullilta ja autot leikkiautoilta. Ei pelottanut, ei hirvittänyt!
Vesitornit on peruskorjattu vuosina 2011-2012 Peruskorjauksessa uusittiin muun muassa vesikatot, säiliöiden ulkoverhous ja eristykset sekä pinnoitettiin jalat.
Vesitornit saivat sähköjärjestelmien uusimisen myötä valaistuksen. Led-valaistus mahdollistaa lähes rajattoman värivalojen käytön lähes ympärivuotisesti. Käytössä on 66 isoa ja 27 pientä valaisinta.
Valaistuksen suunnittelussa oli mukana kuvataiteilija Jaakko Niemelä.
Vesitornien valaistuksen juhlapäiväohjelmat Normaalin perusvalaistuksen lisäksi juhlapäiville on omat valaistusohjelmat. Niitä voidaan käyttää vain tarkoitukseen suunniteltuina päivinä tai ajanjaksoina. Nämä voivat vaihdella kausittain.
Vakituiset juhlapäivät:
Itsenäisyyspäivä Tätä ohjelmaa voidaan käyttää myös kansainvälisen sotilasmusiikkifestivaalin Hamina Tattoon tai Haminan kaupungin muiden arvokkaiden tilaisuuksien juhlavalaistuksena.
Joulu ja uusi vuosi Uuden vuoden valaistusta voidaan käyttää myös valojen yönä tai vastaavana juhlapäivänä Harkintansa mukaan Haminan Vesi voi päättää poiketa ohjelmista.
Taskalinmäen luontopolku Taskalinmäen luontopolku tutustuttaa kulkijan lenkkipolkuja pitkin Taskalinmäkeä ympäröivään lehtoluontoon ja Karvarinlammen ainutlaatuiseen tervaleppäkorpeen. Karvarinlammen lehdon kevät on silmiä hivelevää ja mieltä huumaavaa. Päivittäin muuttuvat vihreän sävyt, puhkeavat lehdet ja kukat, lintujen moniääninen konsertti, soliseva vesi, aurinko.
Taskalinmäen luonto- ja kuntopolun reitti kulkee Karvarinlammelta vesitornin kautta lähes Salmenvirralle asti. Lenkille tulee pituutta parisen kilometriä.
Luontopolku lähtee Taskalinmäentien päästä ykköstaulun kohdalta. Matkan varrella on tauluja, joissa kerrotaan alueen historiasta, luontotyypeistä, kasvillisuudesta ja eläimistöstä. Matkaa tehdään myös pitkospuita pitkin. Reitin kiertää kuivin jaloin.
Keväistä, vielä lehdetöntä tervaleppäkorpea.
Tämän salamaniskun halkaiseman puun on luonto sittemmin hoitanut loppuun.
Haminan kaupungin sivuilla kerrotaan lisää Taskalinmäen luontopolusta ja historiasta.
Savilahti Vuosikymmeniä vanha kuva Savilahden sahanrannasta Pitäjänsaarelle päin. Keskellä häämöttää pieni luoto, joka nyt on iso lokkisaari. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Savilahden tila Saviniemen Asukasyhdistys on toimintasuunnitelmissaan päättänyt pyrkiä mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttamaan Savilahden huolestuttavan tilan kohentamiseen. Savilahden kunto huononee koko ajan, se mataloituu lisääntyvän kasvillisuuden tuoman humuksen ansiosta.
Yhdistys on ollut kesällä 2020 yhteydessä Haminan kaupungin ympäristöpalveluihin sekä puhelimitse että kirjeitse. Esitimme toiveenamme lokkisaaren palauttamisen alkuperäiseen kuntoon sekä ruovikkojen asteittaisen pienentämisen, mikä mahdollistaisi monilajisen vesilintukannan etenkin muuttoaikana.
Kolmantena esitimme uimaranta-alueen edelleen kehittämisen kaupunkimme “keuhkoina”. Uimarannan kohtalona taitaa olla käyttökiellossa pysyminen valkoposkihanhien vallattua rannan.
Lokkisaariasiaa käsitteli myös Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Lausunnon mukaan (lausunto annettu myös jo v. 2012) lokkisaarta ei saa poistaa eikä puuttua naurulokin yhdyskunnan elinympäristöön esimerkiksi ruoppaamalla. Se vaatisi vesilain mukaisen luvan, jota ELY-keskus ei tulisi puoltamaan. Naurulokki on rauhoitettu lintu. Uimaranta-asiaan odotamme kannanottoa.
MeriHamina ry ja vesialueet Saviniemen Asukasyhdistys seuraa Savilahden huolestuttavaa tilaa ja pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan vaikuttamaan sen kohentamiseen.
Asian edistämiseksi yhdistys on liittynyt MeriHamina ry:n jäseneksi keskusta-alueen vesialueiden parantamiseksi. Tutustu MeriHamina ry:n sivuihin tästä.
Kuinka hyvin tunnet Saviniemeä ja sen historiaa?
Tämä kysymyssetti oli pohdittavana Saviniemi-päivillä vuonna 2022 ennen juhannusta. Keskustelua syntyi paljon, vastauksia vähän. Toivottavasti keskustelu aiheesta jatkuu. Parhaalle tietäjälle lupasimme Saviniemi-lakuboksin, jonka sai Timo Hyle.
Tässä kysymykset ja vastaukset:
- Kuinka pitkään Saviniemen Asukasyhdistys on toiminut?
30 vuotta. Saviniemen Asukasyhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 24.11.1992.
- Kuka oli sen ensimmäinen puheenjohtaja ja kuka nykyinen?
Ensimmäinen Eero Einamo, nykyinen Paavo Setälä
- Milloin Saviniemi-päivää vietettiin ensimmäisen kerran?
v. 2009
- Milloin oli ensi kerran myynnissä yhdistyksen omat lakuboksit?
v. 2014
- Milloin Taskalinmäen vesitornit on rakennettu ja kuinka paljon vettä mahtuu yhteensä kolmeen säiliöön?
vv. 1963–1964, kuhunkin säiliöön mahtuu 8000 kuutiota eli yhteensä 24000 kuutiota
- Mikä talo on Saviniemen vanhin, vielä olemassa oleva talo?
Anttilan talo Mannerheimintiellä, rakennettu v. 1839
- Missä on Volkonskin lehto, kuka oli sen perustaja ja milloin se on perustettu?
Nykyisen senioripuiston ja Saviniemi-päivien juhlapaikan tienoolla. Sen perusti v. 1798 Suomen Kadettikoulun rykmentinkomentaja, ruhtinas Nikolaj Wolkonski
- Mihin johti junarata, jonka pohjalle ohi kulkeva kävelytie on tehty?
Sotakorvauslaivoja valmistavalle Virolaisen, myöhemmin Hollmingin telakalle
- Kuka oli nahkuri Aaro Hämäläisen tytär?
Kirjailija Helvi Hämäläinen
- Mitä muita nimiä Mannerheimintiellä on ollut
Suuri Rantatie, Aleksanterinkatu
- Saviniemessä lienee ollut Haminan ensimmäinen ”henkilöhissi”, missä?
Mylläri Friman rakensi kolmikerroksiseen tuulimyllyyn tasapainohissin, jolla myllärin oli helppo ja nopea siirtyä kerroksesta toiseen.
- Mikä tapahtuma oli ”Saviniemen olympialaiset”?
”Ruseskin Saskan” hiihtokilpailut Saviniemen lapsille
- Mistä monet vanhat Saviniemen katujen nimet kertovat?
Saviniemessä asuneista ammatinharjoittajista, käsityöläisistä
- Kuka on tehnyt sanat Saviniemen lauluun?
Pertti Rainio
- Mitä muita kauppoja tiedät Saviniemessä olleen kuin Riivarin kaupan ja Ympyrän (Sale)?
Tynnin kauppa, Taarin kauppa, Valli
- Milloin Salmenvirran uimalaitos valmistui?
v. 1938
- Milloin uitiin ”halki Haminan”, mistä ja mihin?
vuonna 1935 ensimmäisen kerran järjestetty Haminan halkiuinnit Tervasaarelta Salmenvirralle, noin kahden kilometrin mittainen matka.
Saviniemen laulu Sanat Pertti Rainio Sävel ”Sellanen ol’ Viipuri” Missä luonto Reutsinkadun laitamilta lailla sadun laskeutuu lahden rauhalliseen rantamaan, siellä meri syleilyllä pitää perinteitä yllä.
Vähällä ei aarteitansa suostu antamaan.
Mökit, pihapiirit, puistot nostaa mieliin monet muistot, avaa riu´ut veräjästä haaveilujen haan.
Mailla sorjan Saviniemen viihtyy nykyinenkin siemen luoden kasvullansa uutta arkipäivän mukavuutta.
Vanha vaikka uudet muodot saa, turmella ei voi se tunnelmaa.
Asukkaat kun vartioi, henki muuttua ei voi.
Saviniemen laulu soi!
Muuttuneet on vuotten mennen paikat, joissa toimi ennen teollisuus, luoden tulevaisuutta tään maan.
Vaihtui toimintojen laatu.
Vanhan tilalle on saatu laitoksia, jotka tärkeimmät on lajissaan.
Vaikka maisemat on toiset, kaislikot ja kallioiset rannat kutsuu vielä juhannuksen juhlintaan.
Mailla sorjan Saviniemen viihtyy nykyinenkin siemen luoden kasvullansa uutta arkipäivän mukavuutta.
Vanha vaikka uudet muodot saa, turmella ei voi se tunnelmaa.
Asukkaat kun vartioi, henki muuttua ei voi.
Saviniemen laulu soi!
Luonnon kauneutta siellä Savilahden rantatiellä tarkkaavalle kulkijalle aina tarjotaan.
Sydämen jos täyttää lempi, myöskin paikka varjoisempi löytyy, jossa häiritsee vain linnut laulullaan.
Ellei riitä rannan tenho, laiturissa oottaa venho, joka kantaa yli aavan saareen suojaisaan.
Mailla sorjan Saviniemen viihtyy nykyinenkin siemen luoden kasvullansa uutta arkipäivän mukavuutta.
Vanha vaikka uudet muodot saa, turmella ei voi se tunnelmaa.
Asukkaat kun vartioi, henki muuttua ei voi.
Saviniemen laulu soi!